Vihdoin rauhaa (?)

Viime viikot elämässäni on ollut ihan liikaa kaikkea, yhtä aikaa. En ole ehtinyt tekemään kunnolla mitään, kaiken vähän myöhässä ja vähän vasemmalla kädellä, hutaisten. Arjenhallintani on ollut suorastaan surkeaa ja kovin lähellä oli elämäni korttitalon täydellinen luhistuminen. Jollain tavalla, ehkä jopa kunnialla, olen kuitenkin selvinnyt kaiken härdellin yli ja nyt olen saanut vihdoin levätä, olla ja nukkua. Tänään (tai oikeammin eilen) nukuin pitkään, todella pitkään. Heräsin vasta iltapäivällä, eikä ollut kiire mihinkään. Minulla oli kerrankin sellainen hyvä tunne, kun ei kaipaa mitään, ei tarvitse mitään. Kaikki oli hyvin, juuri siinä hetkessä. Oikein levollinen olotila. Ehkä tästä viimein alkaa paraneminen, haavojen arpeutuminen.

Olin tähystysleikkauksessa keskiviikkona ja sen vuoksi joutunut pakostakin olemaan jouten monta päivää. Sairaalassa tosin osoitin taas näyttelijänlahjani reippauden suhteen ja puoli tuntia heräämisestäni olin jo ylhäällä ja kahvikupin ääressä, odottamassa kotiinpääsyä. Viimein kun pääsin kotiin, huomasin että olo onkin aika huono, mutta onneksi äitikulta oli pitämässä huolta peikonpoikasesta ja minusta, sain voida huonosti kaikessa rauhassa. Kipuja on ollut vaikea sietää, sillä odotin pienempiä kipuja ja nopeampaa toipumista. En ole kovinkaan hyvä sairastamaan, alan aina touhuta liian nopeasti kaikkea. Toivon etten ole hidastanut paranemista hötkyilylläni..

Henkisesti tuntuu, että voin päivä päivältä paremmin. Nyt varsinkin kun olen saanut levätä, nukkua ja tehdä vain mukavia asioita. Nyt valvon, kello on jo ihan liikaa siihen nähden, että noin kolmen tunnin päästä pitäisi herätä, mutta en jaksa stressata. Käyn sitten huomenna (tänään) aiemmin nukkumaan. Minulla on levollinen mieli, hyvä mieli, juuri nyt. Ollut koko viikonlopun. Se on jotenkin voimauttavaa, kun huomaa ettei välttämättä tarvitse mitään. Minulla on kaikki tarpeellinen, tässä ja nyt. Onnellisuuteni on omissa käsissäni.

Nyt alkaa jo väsyttää, ajatus katkeilee. Pää ei jaksa enää muodostaa järkeviä lauseita, joten pätkäisen tähän ja jatkan jotain joskus. Rakastan elämää <3