sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Tyvenessä

Yritän opetella pysähtymään, rauhoittumaan ja käsittelemään tunteitani. Maata pohjalla ja katsella etäältä tunteiden ja ajatusten myrskyämistä ja aallokkoja. Se on helvetin vaikeaa, bipolaarihärö kun pitää mun aivot jatkuvasti käynnissä, en saa rauhaa ajatuksilta. Kaikista rasittavinta on epätietoisuus asioista, tunne siitä että minulta salataan jotain, pidetään pimennossa. Aivot käy ylikierroksilla ja muutamassa minuutissa jo ehtii keksiä tuhat selitystä asialle kuin asialle. Menneisyyden vuoksi minun on aika hankala luottaa ihmisten sanomisiin, mikä tekee tästä kaikesta vielä hankalampaa.

Nyt minun täytyy pysähtyä. Hengittää syvään, hengittää kaikesta pahasta vapaata ilmaa. Yrittää keinolla millä hyvänsä rauhoittaa aivot. Olen kyllä oppinut tässä kriisin aikana nauttimaan pienistäkin hetkistä. Ajattelematta sen enempää kuin sitä hetkeä. Nyt kun saisi vielä huonoinakin hetkinä aivot pois päältä edes hetkeksi. Olen kyllä löytänyt itsestäni taas sen taistelijan. Tajunnut, että tapahtui mitä tahansa, minä selviän kyllä. Taivun, mutten taitu. Menen rikki, mutta jollain tavalla liimaan itseni kasaan. Rumahan se on sellainen vaasi joka on ollut sirpaleina monta kertaa ja aina uudestaan liimattu kasaan, mutta onpahan ainakin kasassa.

Varmaan kaikista eniten tässä tilanteessa ahdistaa se, etten oikein vieläkään tiedä mistä tämä koko tilanne johtuu. En saa suoria vastauksia mihinkään, joissain asioissa vain kiertelyä ja epämääräisiä mutinoita. Silti, oma rakkauteni toista kohtaan on vahvempi kuin koskaan aiemmin. Vaikka se tekee kipeää, niin on se silti parempi kuin unohtaa ja alkaa vihata, katkeroitua ja kovettaa itsensä. Sitähän en tiedä miten reagoin jos tämä yhteinen elämä hajoaa, pyyhitään pois. Mutta tällä hetkellä ajoittaisista vihan puuskista huolimatta rakastan mielummin sydän verillä, kuin vihaan.

En tarkoittanut pahaa...

Olen todella kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka ovat tukeneet minua kaiken tämän keskellä. Kelle olen voinut soittaa tai kirjoittaa. Kaikille teille, jotka olette kuunnelleet minua ja tarjonneet näkökulmia asioihin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti